Kainuun ammatillisen koulutuksen raiteet työelämälähtöiseen oppimiseen

raitiovaunu

Protovaunu (kuva: Pasi Tiitola, Tampereen Raitiotie Oy). Valmistettu Kainuussa Škoda Transtechin Kajaanin Otanmäen tehtaalla.

Julkisuudessa on käyty paljon keskustelua, onko ammatillisen koulutuksen reformin tarkoitus ollut vähentää opettajien resursseja ja tuoda sitä kautta taloudellista säästöä koulutuksen järjestäjälle. Reformista on kirjoitettu kirjavin sävyin ja siihen on otettu kantaa monenlaisista näkökulmista käsin. Uudistukset nostavat aina vastarintaa, mutta Kainuussa ei ole vastarinnan viserryksestä välitetty, vaan on lähdetty rohkeasti tutkimaan työelämälähtöistä oppimista alueen keskeisten teknologia-alojen yritysten kanssa. Pääpainopiste ei ole ollut tarkastella tai arvioida reformia vaan niitä työelämälähtöisiä mahdollisuuksia, joita kehittämällä sekä hyödyntämällä opiskelija pääsee nopeammin työpaikalla oppimaan ja saa myös ohjausta työpaikalla eri tavoin. Kysymys on erityisesti opettajien resursoinnin kohdentamisesta, sillä opettajien mahdollisesti siirtyessä opettamaan työelämän työpaikoille lisäresurssoinnin tarve voi ohjauksen osalta kasvaa.

Ammatillisessa koulutuksessa on paljon opettajia, jotka ovat työskennelleet oppilaitosympäristössä pitkään irti siitä todellisesta työelämästä, johon opiskelijoita koulutetaan. Syksystä 2018 lukien Kainuun ammattiopistossa on toiminut Teknologia-alan koulutuksen kehittäminen valtakunnallisesti yhteistyössä työelämän kanssa -hanke, joka on mahdollistanut ammatillisen koulutuksen opettajille työelämäjaksot, tietojen päivittämisen, yhteistyön lisäämisen ja opintojen sisältöjen suunnittelun sekä toteutuksen yhdessä työelämän kanssa.

Hanke antoi aihion ja kipinän liittää hankkeeseen myös opinnäytetyö Savonian ammattikorkeakoulun teknologiaosaamisen johtamisen opintoihin (ylempi AMK). Opinnäytetyön lähtökohtana ja tutkimuksellisen kehittämistehtävän tavoitteena on ollut laadukkaan ja työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen polkujen luominen Kainuun alueella huomioiden organisaation sisäiset kuin valtakunnalliset tavoitteet ja skenaariot. Kantavana teemana on teknologia-alojen työelämän tilanne Kainuun ja Koillismaan tasolla. Tutkimuksellisessa kehittämistehtävässä on pyritty pureutumaan joustavaan yhteistyöhön oppilaitoksen ja työpaikkojen välillä, jossa tekemällä oppiminen, oppisopimukset sekä koulutussopimukset ovat saumattomia sekä työelämälähtöisesti organisoituja. Tutkimuksellisen kehittämistehtävän tavoitteena on lisäksi opettajien osaamisen lisääminen työpaikalla tapahtuvaan ohjaamiseen sekä yrityskontaktien kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden toteutumiseksi. Opinnäytetyötä varten on syvähaastateltu neljää työelämän ja neljää oppilaitoksen edustajaa.

Oppilaitoksen edustajat, jotka osallistuivat kuukauden kestävälle opettajien työelämäjaksolle, näkivät jakson erittäin positiivisena. Myös työelämän edustajien näkemyksissä opettajien jalkautuminen työelämään koettiin rakentavana. Opettajien työelämäjaksolle osallistumista tulisi mahdollistaa jatkossakin ja sille tulisi antaa riittävät resurssit ja saattaa osaksi oppilaitoksen toimintaa. Joidenkin haastateltavien näkemys jakson pakollisuudesta tuskin koskaan tulee täysin toteutumaan, mutta se kertoo kokemuksen tärkeydestä ja arvokkuudesta oman osaamisen ja työelämäyhteistyön kehittämiseksi.

Puhuttaessa teollisuuden yrityksistä ja siellä olevasta kalustosta koulutuksen järjestäjällä ei ole mahdollisuutta investoida miljoonan tai kymmenien miljoonien eurojen laitehankintoihin. Tästä syystä ammatillisen koulutuksen järjestäjän on yhdessä työpaikan kanssa suunniteltava ja rakennettava oppimisympäristöjä työelämän sisään sekä hyödynnettävä digitaalisia apuvälineitä paikasta riippumattomaan opetukseen, jotta saadaan opiskelijalle oikea-aikaista ja ajantasaista tietoa. Koulutuksen järjestäjälle ei saa tulla vastaan opiskelijan koulutus- tai oppisopimusjaksolla tilannetta, jossa perusopintojen aikana annettujen tietojen ja taitojen ajantasaisuus ei kohtaa todellisen työelämän tietojen, taitojen sekä välineistöjen nykyhetkeä.

terrafamen dumpperi

kuva: Terrafame Oy. Ammatillisen koulutuksen järjestäjä ei voi investoida kaikkia teollisuudessa tarvittavia koneita.

Opiskelijan siirtymiseksi mahdollisimman jouhevasti työelämään oppimaan joko koulutus- tai oppisopimusjaksolle vaatii rakentavaa ja verkostomaista yhteistyötä niin opiskelijan, oppilaitoksen, opettajan ja työpaikan välillä. Opiskelijalla tulisi olla riittävät pohjatiedot käytössään ennen työpaikalle menoa, sekä ymmärrys mitä tietoja ja taitoja työpaikalla tarvitaan. Lisäksi oma halu ja motivaatio osaamisen kehittämiseen on tärkeä väylä työtehtävissä pärjäämiseksi. Teknologia-aloilla, olipa kyse rakennus-, metalli -tai sähkö- ja automaatioalasta, arvostetaan tietoteknistä osaamista ja näitä taitoja tulisi kehittää jatkossakin.

Koulutus- ja oppisopimusjaksojen, sekä ylipäätään tutkintojen suorittamiseksi, oppilaitoksen ja työelämän tulee vaalia keskinäistä yhteistyötä. Yhteistyötä ylläpidetään säännöllisillä yhteydenotoilla ja tiedottamisella ajankohtaisista asioista, etenkin oppilaitoksen puolelta. Haastatteluissa esille tullut huoli osaavan työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa on koko maakunnan yhteinen huolenaihe. Työllistymismahdollisuuksista tulee tiedottaa yhteisvoimin ja rakentaa erilaisia koulutuspolkuja ja -ratkaisuja työvoiman saamiseksi. Peruskoululaisille faktatiedon kertominen teknologia-alojen työtehtävistä ja uramahdollisuuksista on ensisijaisen tärkeää. Ratkaisuja alle 18-vuotiaiden pääsemiseksi lähemmäs tuotantoa tulee kehittää oppimisympäristöjen rakentamisen muodossa niin pitkälle kuin se on mahdollista.

Uudet teknologiset apuvälineet, esimerkiksi Hattrick, jota voidaan hyödyntää opiskelijan ohjauksessa paikasta riippumatta, tulee ottaa rohkeasti käyttöön. Laitteistojen ja ohjelmien käyttöönottamisessa tulee varata riittävästi resurssia ja perehdytystä. Oppilaitoksen sisäisen tiedonkulun tulee olla ajantasaista ja työntekijöiden saatavilla jaettaessa esimerkiksi kokemuksia ja vinkkejä laitteiden toimintamahdollisuuksista. Hiljaisen tiedon näkyväksi saattaminen myös oppilaitosympäristössä on välttämätöntä toiminnan kehittämiseksi. Hiljaisen tiedon välittyminen erityisosaajilta aloitteleville työntekijöille onkin nousemassa menestyksen kulmakiveksi.

hattrick hattrick 4g

kuvat: Ari Kananen ja Juha Merta. Hattrick koostuu monista eri komponenteista. Yhteydet onnistuvat kaikkialle, missä on toimiva 4G verkko.

Uusien työpaikkojen ja niissä olevien työpisteiden syntyessä oppilaitoksen on tärkeää tunnistaa systemaattisesti työpaikan prosessit ja peilata näitä opetussuunnitelmiin. Näin luodaan uusia opinnollistamisen polkuja ja kehitetään ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Monessa haastattelussa painotettiin työpaikkaohjaajien merkitystä sekä tärkeyttä opiskelijan työpaikalla oppimiseen, työtehtävien perehtymiseen, tiedonkulun sujuvuuteen työpaikan ja oppilaitoksen välillä. Työpaikkaohjaajuuteen tulee panostaa jatkossakin, jotta työpaikoilla ohjaajia on riittävästi ja tehtävä kiinnostaa.

Yhdeksi tutkimuksen tärkeimmäksi näkökulmaksi kohosi yhteistyön merkitys ammatillisen koulutuksen ja työelämän kanssa. Yhteistyötä vaalimalla, arvostavalla asenteella sekä kehittävällä otteella työelämälähtöinen oppiminen hitsautuu entistä joustavammaksi. Ilman toimivaa yhteistyötä vaikeutuu myös opiskelijan askeleet kohti koulutus- tai oppisopimusta. Yhteistyö ammatillisen oppilaitoksen ja yritysten välillä tulee olla jatkuvaa, sitä tulee vaalia ja pyrkiä niin, että molemmat osapuolet saavat onnistumisen kokemuksia yhteen hiileen puhaltamisesta.

Tavoitteena olevan nopean ja joustavan työelämälähtöisen oppimisen myötä ei tule unohtaa opiskelijan yksilöllistä opiskelupolkua. Opiskelijoita ei voi tasapäistää, vaan joukkoon mahtuu hyvin erilaisista lähtökohdista olevia nuoria ja aikuisia. Työkokemukset, aiemmat opinnot, mahdolliset oppimisvaikeudet ja elämäntilanne antavat monisyiset lähtöasetelmat työpaikalla oppimisen järjestämiseen. On muistettava, että opiskelija on aina keskiössä: miten hänelle mahdollistetaan ajantasaiset perustiedot päästäkseen työelämään töihin ja siellä kokemuksen kautta vahvistamaan ammatillista kehittymistään?

Ville Loukusa, projektipäällikkö kehittämis- ja työelämäpalveluissa Kainuun ammattiopistossa.