Kulttuurialan historia

Satavuotinen tie alemmasta käsityökoulusta Kainuun ammattiopiston kulttuurialaksi

kulttuuriala_media_amis

Jo 1850-luvulla oli koulutusta käsityöläisoppipojille. Vähitellen syntyi myös naisten käsityökouluja ja kiertäviä käsityökouluja. Kiinteä naiskotiteollisuuskoulu perustettiin Kajaaniin 1936.  Puuhanaisena oli Kotiteollisuusyhdistyksen sihteeri Signe Weiste.  Koulu aloittikin Weisteen talon alakerrassa Osmonkatu 5:ssä. Sodan aikana ommeltiin housuja ja paitoja rintamalle ja neulottiin lapasia sotilaille.  Heti sodan jälkeen koulutettiin sotaorpoja ja siirtolaistyttöjä.

Vuonna 1960 kudonta- ja ompeluosasto pääsivät saman katon alle Sissilinnaan. Koulu siirtyi  kaupungin omistukseen Kajaanin kotiteollisuuskouluksi 1973. Vuonna 1975 Kajaanin kotiteollisuuskoulu ja Sotkamon kotiteollisuuskoulu yhdistettiin. Kaksivuotinen koulu laajeni neliosastoiseksi, kun metalliosasto aloitti toimintansa.

Timperintielle rakennettiin uudet tilat vuosina 1978 – 1986. Nyt tilaa oli 3500 neliömetriä ja toiminnassa kudonta-, ompelu-, puu- ja metalliosasto.  Vuodesta 1981 kokeiltiin käsi- ja taideteollisuuden  peruslinjaa ja se vaikinaistettiin 1985. Opistotasoinen koulutus aloitettiin 1992.

Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos tuli osaksi kaupungin omistamaa Kajaani-instituuttia 1996. Sen jälkeen tie on käynyt Kainuun Ammattioppilaitoksen ja Kainuun Ammatti-Instituutin kautta Kainuun ammattiopiston kulttuurialaksi 2004. Viimeisimmän organisaatiouudistuksen jälkeen 1.1.2013 kulttuuriala on ollut osa KAO:n kulttuurin, luonnon ja liiketelouden osaamisaluetta.

Kaksivuotisen yhteiselon aikana kulttuurin, luonnon ja liiketalouden osaamisalue on kehittänyt yhdessä tekemisen kulttuuriaan. Toiminta on rakentunut neljän kivijalan varaan, jotka ovat yrittäjyys ja yrittämällä oppiminen; vuorovaikutus, asiakaspalvelu ja myynti; kestävä kehitys sekä verkko-oppiminen, tietotekninen osaaminen ja sosiaalinen media.

1.1.2015 kulttuurin, luonnon ja liiketalouden osaamisalueen nimi muuttui YritysAmikseksi. Ammatillisen koulutuksen uusia osaamisperusteisia opetussuunnitelmia alettiin osaamisalueella toteuttaa yrittämällä oppimisen pedagogiikalla.

Agraariyhteiskunnan kiertävistä käsityökouluista on kuljettu digitalisaatiota ja robotisaatiota hyödyntävän globaalin yhteiskunnan moderniksi, joustavasti opiskelijan ja työelämän tarpeita mukailevaksi oppilaitokseksi.